Rokua, Keisarinkierros 26.-27.7.

Päästiinpähän tekemään toinenki retkeilyreissu! Lähettiinki ihan oman lauman voimin tällä kertaa. Kohteeksi valitsin Rokuan ja Keisarinkierroksen, joka on n. 20km. Suunnitelmissa oli taas 2 yön reissu ja etapit tyylillä 5km + 10km + 5km.

Toisin kuitenkin kävi ja lauantaina me talsimmekin myös sunnuntaiosuuden. Näin ollen yövyttiin vain yksi yö, eikä tähän ehkä niin suurta retkitunnelmaakaan sen vuoksi tullut. Mutta ei se mittään, saatiin lisää hyvää harjotusta ja oltiinhan me luonnonhelmassa selviytymässä!

Antaapi lähinnä kuvien kertoa taas tästäki reissusta. Matka alkaa perjantain lähtötunnelmista omalta kotipihalta. :D

Koiramobiili ja tavaroiden pakkaamista.

Mörkön mielestä kontti on nyt parempi!

Peto ja Nalluska matkustaa häkissä.

Pahoinvoiva Nalle kuolasi ihan vähän tällä kertaa!

Me aloitimme tämän Suuren Vaelluksemme Supasta. Valmisteluissa meni pieni tovi, Mörkön mielestä ihan liian kauan. Oli muuten ihan huono paikka kun ei edes huussia ollu :/ Ei muuta ku rinkat selkään ja menoksi sitte..

Toisilla on reput, Nallella on liivit :D

Käskin Mörkön komistella hetken. :)

Nallella oli omat jutut, hiekkatietä oli mukava kaivaa ja juosta persrallia.

Mihinkä me saavuimme?

Nonni kiitos ny sitte 8)

Muutamat portaat alaspäin. Harjoteltiin Mörkön kanssa takana kulkemista.

Selkeitä polkuja (ja teitä) edettiin. Nalle näytti suuntaa. :)

Mörköstä on monta perskuvaa, kun se oli tällä reissulla emännän koirana.

Tämä rinne jänskätti laskeutua vahvan koiran ja painavan rinkan kanssa. :D

Peto kulki isännän kanssa oikein nätisti.

Nalle on ehtiny jo sotkea koipensakkin ja nyt osataan jo makoilla pysähtyessä.

Tietä oli paljon, hiekkatietä, metsätietä, soratietä..

Lotnikan suuri vastuu :D

Tässä me mietittiin että mentäiskö tuonne Pitkäjärvelle. No oltaispa menty!

Vaan ku olin kuitenki suunnitellu että yövytään Rokuanjärvellä..

 Ja nyt pittää kertoa, että olin tosi huonosti valmistautunu tähän reissuun. En oikeestaan tienny että tuo Rokuanjärvi on oikein tunnettukki sinileväisyydestään. Lisäksi se ranta sitten siinä kodan luona oli kyllä semmosta mutakaislikkoa että ei siellä käyny pyörähtään muut ku koirat ensihättään. Ei me siitä sitten vettäkään koitettu edes ottaa. Jos ei olis tullu semmosta pelastavaa enkeliä, eli jottain todella mukavaa valokuvaajaheppua siihen yöpymään meidän seuraksi, niin me oltais kyllä jatkettu vielä matkaa seuraavalle taukopaikalle. Mutta nyt me tältä valokuvaajahepulta saimme muutaman litran hänen vesivarannoistaan, kun hän oli autolla liikkeellä ja aikoi olla vain yhden yön siinä kodalla. Niinpä me saatiin koirille iltaruokaan vedet ja vähän itsellekin.

Minä osasin tehä tulet! :)

Aamulla me heräsimme melko aikasin, joskus kuuden jälkeen, huonosti nukutun kuuman ja meluisan yön jälkeen. Syötiin ihan vähän jotain, ja lähettiin isommalle aamupalalle Pitkäjärvelle, joka oli kuulemma oikein hieno paikka ja kirkasvetinen.

Koirat sai aamupalaksi vain vettä, voi raasut. Ja vähän kuivattua kanaa maistiaisiksi. Onneksi nyt oli vain 1,5km edettäväksi ja sitten pidettiinkin heleposti parin tunnin paussi eikä pidetty mittään kiirettä!

Aijai, kyllä täällä silmä lepäs.

Ja tilaa oli runsaasti!

Koiratki sai aamuruuat ennen ihmisiä :)

Tavaroiden levittely on yksi erätaito.

Sitte trangiahommiin, ekaa kertaa minun piti käyttää.

Isäntähän neuvo aluksi ihan väärin ja tälläkään tulitikkumäärällä ei syttyny XD

Mutta sain minä sen toimimaan ja vesi jo kiehuu :)

Tuletki tein 8)

Miehelle aamukahvit tulossa, se kaato ne kyllä nuotioon :O

Minulle kaakaojauheet kuppiin oottamaan..

Aijaijaijai ku oli hyvvää!

Riehupetterit...

Maitoa :D

3 kanamunaa kummallekin, nammm :D

Vahingossa signeerasin kahesti ja pannulle toinen.. :D

Karpalomehutiivistettäki otin mukaan :)

Pesuvälineistöä :D Pesuainettaki kulu murto-osa, muutama tippa vain :D

Mies kävi vielä aamu-uinnilla ja minäki uskalsin vähän nakuilla ja peseytyä :O Iljettävää mutta varmasti joku sai nyt vastarannalla sydärin alastomasta minusta, koska vähän sen pulikoinin jälkeen siitä kodalta meni useampikin ohikulkija XD Hyi! En ennää kyllä mene pulikoimaan luonnonhelmassa!

No vaan sitten taas kamoja kasaan ja matka jatkuu. Tavoitteena oli edetä Saarisen taukopaikalle syömään lounasta. Tässä välissä tuli ehkä rankin etappi, nimittäin ihan järkyttäviä nousuja ja joitain laskujakin. Yritin motivoitua ja ottaa kunnon kohotuksen kannalta, kun hiki virraten laahustin niitä mäkiä :D

Tämä me noustiin, harmi kun ei näy koko nousua.

Ollaan talsittu Pitkäjärveltä pari kilsaa, huh huh

Saariselle vielä reilu puolet jäljellä.

"Mennääks?"

Tiedossa lisää portaita, tällä kertaa noustaan..

Vielä pari kilsaa.. :D

Niin se matka kuitenki taittuu kävellessä, että saavuimme taukopaikalle. Minulla viimeisen kilometrin aikana taas jalkapohjat huusivat tuskissaan hoosiannaa.. x)

Tällä kerralla Mörkö oli ainoa rohkea, joka kastautui mahaa myöten. :)

Nalle osasi samantien laittaa unille, kun siirryttiin Kotaan ruokahommiin.

Makkaraa oli tarkotus syyä eilen iltana.. syyänpä nyt!

Heraproteiinijauhoa, testinä sekin :D

Erilaista Breezyä... :D

 Minähän otin tosiaan heraproteiinijauhoa annoksen mukaan kokeilumielessä. No proteiini ei nyt ehkä ole mikään ongelma eväitä ajatellessa. Testasin kuitenki, mauksi meni se karpalomehutiiviste.. :D Se ei ollu hyvää eikä pahaa, join minä kaiken! Hörpin sen alkumatkasta kun jatkettiin matkaa...

Minun eväitä, testissä nämäkin ekaa kertaa.

Mitähän siitä tullee??

Sekaan makkaraa.. ja kasvisliemikuutiota.

Tuli makkarakeittua! :D

 Makkarakeitto oli oikeestikki hirveän hyvää! Mutta en yhtään osannu ajatella minkä verran nuita kuivia kasviksia tulis laittaa, joten laittoin niitä ihan järkyttävän määrän. Ja kun ruokaa odotellessa söin leivän, niin en minä jaksanu enää paljoa yhtään tuota keittoa :( Liemi oli hyvää ja makkarat sain syötyä puoliväkisin ja muutaman lusikallisen kasviksia. Ens kerralla teen pienemmän annoksen ja katon että uppooko se vai ei. Tuo keitto muuten valmistu tosi helposti sillä lailla, että keitettiin vesi ja sitten nostettiin kattila pois tulilta ja lisäsin sinne ainekset muhimaan. Turposi ja lämpeni ja ku aloin syömään niin oli vielä sopivasti lämmintä.

Minäki otin Nallesta mallia ja torkahdin hetkeksi. :)

Taaskaan ei pidetty mitään kiirettä. Otettiin rennosti ja minä otin ihan kunnon torkutkin ruuan päälle, kun isäntä vielä söi. Sitten jatkettiin matkaa ja tarkotuksena oli mennä Kirvesjärvelle ja yöpyä siinä. Minä virkistyin tästä tauosta jotenkin ihan älyttömästi, ja kun matkan jatkuessa sai vielä semmosen hyvän kävelytahdin, niin mehän päätettiin mennä suunnitellun taukopaikan ohitse. Puheltiin, että pysähyttiin sitten heti ku alkaa väsymys painaa. Mennään nyt vielä vähän edemmäs kuitenki, kellokaan ei ollu paljoa mitään, luulen että ei ois yöstä tullu koirien kanssakaa mittään.. :D

"No katotaan jos mennään tonne Spaahan.." :D

Nopea eteneminen johtui maastostakin, lähes koko matka mentiin tämmöistä tietä..

Spaassa me päätimmekin pitää vain pienen kaakao/teetauon eväsleipien kera.

Nyt oli taas vesivarastot ihan finaalissa. Ei me kehattu tuosta pienestä lammikosta ottaa juomavettäkään.. Kylpylärakennus oli remontissa ja se olisi avautunut sunnuntaina, eli seuraavana päivänä. Tästä kun jatkettiin matkaa, niin kummasti alkoi nämä viimeiset pari kilometriä (vai oliko vähemmänkin matkaa) särkeä ja jomottaa joka paikkaa :D Jalkoihin sattuu ja selkään sattuu ja hartioihin sattuu ja ÄÄÄÄÄÄ JANOTTAA!! :D Mutta meitä kumpaakaan ei napannu jäädä enää yöksi, parin kilometrin matkan takia :D Joten sinnillä edettiin, tai siis minä etenin ja niin päästiin autolle asti! Autossa oli onneksi lähs litra vettä, olihan se semmosta lämmennyttä vaan ei haitannu. Koirilla ei niin jano ollukaan, taikka vesi ei ainakaan maistunu. Mutta me saatiin siitä sitten pahimpaan janoomme onneksi. :)

Mörkölläkään ei oo enää niin kiire minnekkään :D

Nalluskalle lauantain marssi oli isoin koettelemus, mutta hienosti se jaksoi!!

"Joko mennää kottiin?"

Kotimatkalle sitten vaan. Onneksi oli lyhyempi matka kuin edelliseltä reissulta. Väsymys meinas alkaa painamaan, onneksi minun ei tarvinnu ajaa ;D Sen tiiän, että lauantailta olin liian väsyny eikä olis kannattanukkaan tuommosta matkaa edetä, jos ois oltu pidemmällä reissulla ja sunnuntainakin pitäisi jaksaa edetä. Nyt sen kehtasi mennä sillä yliväsymyksen ja rasituksenki uhalla, kun tiesi että lähetään kotiin ja saa lepäillä ja palautua aivan rauhassa. :)
 

Pitkäjärven ja Saarisen taukopaikat oli ihan loistavia. Ilmeisesti aika suosittujakin, varsinki jälkimmäinen joka on P paikan yhteydessä. Mutta tuskinpa myöhään illalla ja aikasin aamulla niin kauheesti elämää on. En nyt sano että en mene ennää uudelleen, olis siellä vielä lyhkäsiä reittejä mentäväksi ja ainahan sen voi ottaa kuntoilumielessäki :D